tähtiä ja jalkapalloja

Ihan kohta säntäämme ovesta ulos ja otamme nokan kohti viisivuotispäiviä. Star Wars -teemainen Angry Birds -peli on pakattu teemaan sopivasti tähtipaperiin ja kortissa on sankarin toiveet tuntien jalkapalloja.

ilmapalloja ja tammentaimia

Eilen ehti tapahtua niin paljon, että on vaikea uskoa sen kaiken mahtuneen yhteen päivään. Etenkin kun liikkeelle päästiin vasta kolmen maissa iltapäivällä. O sai ilmapallon, ystäväni J tammentaimen, minä mahan täyteen Ravintolapäivän herkkuja ja sushia ja alle tammentaimen mittaiset pääsivät vielä puistoilemaankin sydämensä kyllyydestä. Ehdimme myös koukata Design District Marketin kautta, tavata tuttuja, hyppiä Temppeliaukion kirkon kallioilla, piirtää katuliidulla, nähdä monta ratikkaa, matkustaakin yhdellä sellaisella, syödä rusinoita, parantaa maailmaa ja nauttia kesän tavoin venyvästä lämpimästä illasta.

Myönnettäköön, että se venähti sen verran tehokkaasti, että päivän touhuista malttamattomana nukkumisen väliin jättänyt O availi äänijänteitä kotimatkalla varsin tehokkaasti. Ja heräsipä kerran yölläkin itkemään, että tahtoo keinumaan. Minä sen sijaan sain päivästä niin paljon puhtia, että jaksoin pitkästä aikaa O:n nukahtamisen jälkeen katsella hömppäsarjoja telkkarista ja kruunata päivän herkutteluannoksen Ben&Jerrysillä.

 

mitä pienet edellä, sitä isot perässä ja pienet

Päivän jatkumo, jossa yhdistyy O, olohuoneen tasoilla istuminen, O:n uusi yöpaita, minun uudet Poola Kataryna -leggarini, O:n matkiminen tasolla istumisessa, päivän asu, yhteiskuva, se, että O:kin sai painaa nappulaa ja halit. Eli kaikki mikä elämässä on tärkeää.

melkein viikonloppu

Noniin, kahvia juotu, laskut maksettu, veroasiat hoidettu, tilitoimistossa käyty, viisivuotiaan synttärisankarin lahja ostettu, Poola Katarynat kotiutettu, sähköposteihin (ainakin osaan) vastattu, palavereja sovittu, bussikortti ladattu, artikkeleita kirjoitettu, kuvituksia viimeistelty, puheluita soitettu, asiakkaita laskutettu,  valmiita töitä pistetty painoon, lisää kahvia juotu ja uudistetut sivut avattu.

Nyt vielä kaksi mainosta, yksi lehdistöfolderi, muutama sähköposti ja sitten alkaa viikonloppu. Siellä häämöttää niin ravintolapäivää kuin taimitapahtumaakin. Palannen pääosin Instagrammitse asiaan.

new life, new beginning

Jo oli hitto vie aikakin. 

Uutuuttaan kiiltelevä ainoa.fi on nyt avattu!

///

ainoa.fi

kun kottarainen o:lle koiran osti

Tämä koira on nimittäin Zaran t-paidassa, jonka löysin UFFin lastenvaateosastolta eurolla. Ei ollenkaan huono sijoitus, ei hauku, on sisäsiisti, tottelee melko hyvin ja toimii myös unikaverina. Toivottavasti pitää myös kaikenmaailman hamsterinhankinnat vielä hetken loitolla.

huuhaata vai huippua

Tiedättehän ne hippikauppojen suolakidelamput? Ne möhkäleet, joiden luvataan parantavan käytännössä kaikki mahdollinen ilmanlaadusta ihmissuhteisiin. Olen varsin skeptinen vaikutusten suhteen mutta visuaalisessa mielessä rujo kivi on kutkuttanut minua jo hetken aikaa. Toki moniallergikkona minua ei haittaisi vaikka sisäilmassa jotain tapahtuisikin (eikä sinkkuna tietysti ihmissuhderintamallakaan) mutta kyllä tässä taitaa olla enemmän kyse oudosta sisustusmausta kuin terveysvaikutuksista.

Ajatus on muhinut mielessä jo hetken mutta odotellut, että joku tarttuisi toimeen ja kävisi ostamassa sellaisen taikalampun. Täytyy jälleen kerran todeta, että fiilispohjalta toimiminen tai tässä tapauksessa toimimattomuus toimii, sillä eilen sellainen suolakiteen järkäle tuli minua vastaan kirppiksellä. Nyt se majailee olohuoneen ikkunalaudalla ja ihastuttaa minua kauniilla muodollaan. Vaikutuksista en osaa vielä sanoa mitään, niin sisäilma kuin ihmissuhteetkin ovat tänään edelleen aivan samassa jamassa kuin ennen lamppuakin mutta kodin sisustus ainakin parani heti monella asteella.

Vai paraniko? Aivan hirvee vai sairaan hieno?

mekkoja ja mustetahroja

Sain vinkin sähköpostiini, että ihastuttava Poola Kataryna on julkaissut kevätmallistonsa. Minähän ihastuin palavasti tähän merkkiin aiemman, synkeämmän syysmalliston myötä ja kotiutin huikean mustetahratestitunikankin messuilta talvella.

Siis tämän! <3

Kevätmallisto Lagoon on selvästi hempeämpi ja heleämpi, eikä ehkä päälinjauksiltaan niin minun näköiseni kuin nuo syyssävyiset mutta oi mitä mekkoja! En oikeastaan ole edes mekkotyyppiä, pukeudun mieluummin tunikaan ja housuihin leggareihin mutta ehkä minusta voisi tulla mekkotyyppi näiden myötä? Voisiko? Pliis?

Ruttujen ja roikkujen suurena ystävänä ei liene ihme, että sydämeni läpättää eniten tälle alla näkyvälle hieman Complex Geometricsinkin mieleen tuovalle valkoiselle ihanuudelle. Voisi tähän ehkä hätätapauksessa yhdistää ne legginsitkin jos oikein alkaa talvikalpeat jalat hirvittää. Luulen kuitenkin, että parhaimmillaan tämä olisi ruskettuneiden säärien ja suurten aurinkolasien kanssa. Ehkä jollain kauniilla korulla höystettynä.

Toinen ihastukseni koskee mustaa selkeää perusmekkoa, jonka juju on tuossa etuosan oudossa solminnassa. Valitettavasti tasapaksu vartaloni ei ehkä olisi kovin imarreltu tässä mutta saahan sitä haaveilla. Siis sekä mekosta, että rantakunnosta.

Koruista puheenollen en pistäisi ollenkaan pahakseni myöskään Inkblot-kaulakorua samaisen suunnittelijan valikoimasta. Mustana tietysti vaikka jokin kieroutunut osa minua ihastui kyllä tuohon kullanväriseenkin. Tämä olisi täydellinen pari myös sille paniikkimekolleni (tai tuolle yllä mainitulle  valkoiselle!).

Huomisesta eteenpäin sekä Poola Katarynan, että muutaman muun suunnittelijan aarteita on myös tarjolla OVVN-putiikin ystävämyynnissä Iso Roobertinkadulla. Taidankin poiketa paikan päälle toivottavasti nappaamaan itselleni jonkun noista himoitsemistani syysmalliston synkeistä sävyistä jos niitä sieltä sattuu vielä löytymään. Poikkea sinäkin ja nykäise ihmeessä hihasta jos osutaan paikalle samaan aikaan. Dust-legginsit ja Beast-toppi on kuitenkin varattu minulle!

Kuva lainattu Poola Katarynan facebook-sivulta havainnollistamaan mitkä on varattu minulle!

///

Poola Kataryna

Poola Kataryna facebookissa

OVVN

ystävämyynti facebookissa

siivouspäivä – koko kaupunki kirppikseksi

Kuten olette ehkä huomanneet, Kottaraisen Komero on harmittavan pysähtyneessä tilassa ajan ja aivojen puutteen vuoksi. Lisäksi myynnissä olevat tavarat sijaitsevat tällä hetkellä ympäri pääkaupunkiseutua eikä minulla ole enää aavistustakaan mikä toppi ja hame on missäkin. Päätin tarttua härkää sarvista kerralla ja pistää vihdoin pystyyn sen uhoamani kotikirppiksen, hieman toisessa muodossa vain.

Sairaan hienon julisteen voi itse tulostaa materiaalipankista ja värittää!

Siivouspäivä on valtakunnallinen mahtava tapahtuma, jonka ideana on yhden päivän aikana muuttaa koko kaupunki kirpputoriksi. Kirppispöydän ja myyntipaikan voi pykätä pystyyn kuka vain ja minne vain, kaupungin antamalla luvalla. Tempaus on tänä vuonna toukokuun 25. päivä ja se on (toivottavasti aurinkoinen) lauantai. Sen lisäksi, että halutaan innostaa ihmisiä kierrättämään, siivoamaan komerot ja muutenkin mukaan, voi oman myyntipaikkansa merkitä myös karttaan jotta sinne osaa onnekkaita ostajiakin.

Olen ylipäätään isompien repäisyjen ihminen ja päätinkin siis pikapikaa paitsi kantaa oman henkilökohtaisen korteni kekoon, pistää myös Siivouskaupan osallistumaan tapahtumaan. Minä aion siis avata Kottaraisen Komeron ihan konkreettisesti täällä Siivouskaupalla kyseisenä päivänä ja tuoda kaikki ne turhat vaatteet, kirjat, kengät, tavarat, askartelutarvikkeet ja ties mitkä tänne myyntiin. Sekä ne, jotka tällä hetkellä ovat listattuina Komeroon mutta myös ne, joita en koskaan ehdi naputella sinne. Mukana on vuosia säästämiäni helmiä, joille ei ole enää käyttöä, merkkivaatetta, laukkuja, tavallista perusrättiä, lastenvaatteita, askartelu- ja taidetarvikesälää ja vaikka mitä muuta. Hintapolitiikastakin ajattelin aika luovaa, jos nyt muutaman rovon saisin vaivanpalkaksi.

Ei tässä kuitenkaan vielä kaikki. Myin ideani tänne Siivouskaupan väelle niin mallikkaasti, että me tarjoamme myyntipöytiä (ja loistavaa seuraa!) myös kuudelle muulle minun lisäkseni Siivouspäivänä. Tule siis paitsi penkomaan minun aarteitani, myös myymään omiasi pois. Listaudumme yhtenä paikkana Siivouspäivän kartalle ja lupaan myös rajattoman kahvitarjoilun kyseisen päivän aikana sekä MoccaMasterilla, että Nespresso-koneella. Ilmoittautua voi tietenkin idean äidille, eli minulle osoitteeseen: aino@siivoustaivas.fi.

Pistä siis kalenteriisi samantien 25.5.2013
ja nähdään Siivouspäivänä täällä Lönnrotinkatu 28:ssa!

Tervetuloa!

///

Siivouspäivä

Siivouspäivä facebookissa

Siivouskauppa

Kottaraisen Komero

vanhaa, uutta ja uusvanhaa

Asukuvista onkin (joidenkin anonyymien riemuksi) vierähtänyt taas hetki. Eihän se perusidea nyt tietysti muutu mihinkään, olen legginssikoukussa ja myönnän sen avoimesti. Yläosaksi eksyy milloin mitäkin, jostain syystä useimmiten keväisen mustaa. Tulee ainakin lämmin.

Tänään asu näyttää siis samalta kuin ennenkin mutta jos oikein oikein tarkkaan katsoo, on siellä uusiakin elementtejä. Tai vanhojen lämmittelyä, miten sen nyt sitten ottaa. Hiukset vaalenivat pari astetta aamulla mutta vaaleathan ne olivat jo aiemmin ja jalassa on uudet (täsmälleen samanlaiset kuin aiemmatkin mutta tekonahkaisina) korkkaritennarit. Ovat olleet niin mainiot jalassa nuo edelliset, että kun Spirit Storessa oli 20% alennus kaikesta, kävin kotiuttamassa samanmoiset kaverit täksi kesäksi.

Ainoa oikeasti uusi osa on päällimäisenä näkyvä läpikuultava tunika. Se tarttui eilen mukaan ja ennustan siitä vahvaa kevään luottovaatetta. Nyt alla on musta toppi lintuprintillä mutta jollain värikkäämmällä (esimerkiksi harmaalla?) siitä saa tietysti vielä enemmän irti. Tai ainakin erilaisen vaikutelman. Se on tarpeeksi lerppuva, tarpeeksi hassun mallinen ja siinä on taskut. O:kin tietää, että taskut ovat tärkeät.

Kaikki muu onkin sitten ennallaan. Kaulassa on sama koru kuin aiemminkin, korvissa samat korvikset kuin jo monta viikkoa. Kampaus on pysynyt samana ja aurinkolasejakaan en ole vielä hukannut tai rikkonut. Mitä sitä nyt hyvää vaihtamaan, näillä mennään kesää kohti. Luultavasti myös huomenna ja ensi viikolla.

Onko sinulla jokin vaate tai tyyli, johon olet jämähtänyt? Luottovaate, joka useimmiten eksyy päälle?

vadelmarahkaa, valvomista ja hyttysiä

Täällä minä istun hiusväri päässä sohvalla, tutkiva journalismini jatkuu. Olen viime yöstä vähän turhan suuren osan käyttänyt täydellisten ballerinojen metsästykseen mutta onneksi olen oma pomoni ja sallin liukuman. Hiustenvärjäyshän on siis tietysti työhomma.

Onpa muuten kumma miten kaikista kengistä juuri minun suosikeistani on minun kokoni jo myyty. Harmillista suorastaan. Yöllä käytin kyllä ihan v-sanaa tuon soinnikkaamman sijaan.

Aamiaiseksi vadelmarahkaa, seuraavaksi vuorossa huumaavaa maitokahvia. Polvissa mustelmien lisäksi yhdeksän hyttysenpuremaa. Ei, en ole ollut mökkilomalla, meillä on niitä töissä. Jostain kaivautuvat ja piru vie, että jättävät isoja paukamia jälkeensä.

Haluaisin uuden tatuoinnin mutta haluamani tekijä on Berliinissä ja hänelle on kuukausien jonot. Laskeskelen tässä juuri, että jäisikö sen verran sukanvarteen, että voisi tehdä pikavisiitin vaikkapa syksyllä.

Näin viime yönä unta kirjanpitäjästäni, hän on ihan mahtava nainen. Unessa oli tosin melko uhkaava tunnelma mutta se johtuu varmasti vain siitä turhasta valvomisesta. Ei missään nimessä esimerkiksi siitä, että maaliskuun kuitit ovat vähän myöhässä.

Vuosia sitten näin kerran sellaistakin unta, että asiakkaani jahtasi minua haulikon kanssa metsässä. Silloin taisi olla deadline aika lähellä.

Tänään minulla ei ole yhtään valokuvaa, joka sopisi tähän oudon epätodelliseen tunnelmaan. Joudutte pärjäämään ilman. Ja minä myös.

vihreää ja vaaleanpunaista

Onni (O)on siisti koti. Ja vielä suurempi onni ovat kauniit siivousvälineet. Tästä aiheesta olen toki paasannut täällä useammin kuin kerran tai kaksi vaan seison edelleen sen takana. Vaikka kyse onkin käyttöesineistä, minä ainakin haluan, että ne eivät sen lisäksi häiritse silmää. Ihan samalla tavalla kuin haluan kotini ylipäätään miellyttävän minua visuaalisessa mielessä. Onneksi siivoukseenkin on (nykyään) saatavilla moneen makuun sopivaa tarviketta ja välinettä.

Siivouskaupan valikoima on tietysti tässä nenän edessä koko ajan ja uutuudet suorastaan hyppäävät silmille kun tulee töihin. Jonkin aikaa sitten valikoimiin tuli Onni Oon tyylikkäitä tarvikkeita ja sanoin heti, että näissä on potentiaalia. Niitä ei ole pelkästään suunnitellut ja toteuttanut suomalainen perheyritys vaan ne ovat myös ekologisia, kauniita ja osa tuotosta menee hyväntekeväisyyteen. Mikä mainio konsepti sanon minä. Pakkauksetkin suorastaan hivelevät silmää selkeydellään.

Kaikkia kyseisen merkin tuotteita ei valitettavasti täältä (vielä?) löydy mutta onneksi Stockmann pelasti tällä kertaa. Uudessa kodissa on moni perusasia vielä vähän hankkimatta ja täydennän tarvikkeita pikkuhiljaa, sitä mukaa kun jokin asia alkaa tuntua akuutilta. Mopin hankkiminen hävisi juustohöylälle monta kuukautta mutta tuli yhtäkaikki ajankohtaiseksi jossain vaiheessa.

Sinilläkin siivous tietysti sujuu mutta valinta oli kyllä aika helppo kun nämä Onni Oot löytyivät. Täytyy tosin sanoa ettei minulle ei tullut mieleenkään ensin, että Stockmannilla siivousvälineet löytyvät Herkun puolelta. Olin jotenkin pitänyt sitä pelkkänä ruokakauppana vaikka ruokakaupassahan niitä tietysti myydään muutenkin. Joka tapauksessa löysin tieni oikeaan paikkaan ja kotiutin moppiosan, teleskooppivarren ja yhden ylimääräisen moppiliinan samalla kertaa.

Räikeänvihreä (minut on kirottu!) tehosteväri on kuin tehty kaveriksi Tolun minulle joulun alla lahjoittamalle sankolle (oli siellä sangossa sisältöäkin, siitä ehkä joskus toiste). Ei meillä tietysti muutenkaan saa tehdä mitään yksin mutta selkeästi kirkasvärinen setti vetosi heti myös O:hon ja karvakavereihin. Riesan mielestä se oli Maailman Pelottavin Asia (tm) ja Rukkanen puolestaan tuli heti tarkastamaan tilannetta. O totesi samantien, että anna äiti tuo siivousväline ja moppasikin loppuillan niin tehokkaasti, että minua suorastaan harmittaa etten kastellut sitä moppiliinaa. Olisi tullut varmasti putipuhdasta yhdestä sun toisestakin kohdasta.

En edelleenkään varsinaisesti pidä siivoamisesta enkä vihreästä mutta jotain taikaa tässä yhdistelmässä on kun tekisi aidosti mieli minunkin tarttua moppiin samantien. Teleskooppivarren olin alunperin ajatellut tilansäästämiskeinoksi varastoidessa mutta loppujen lopuksi se taitaa palvella enemmän minimittaisen siivojan selän säästämiseksi. Ja erinäisten särkyvien esineiden joihin täysimittaisella varrella olisi parempi osumatarkkuus.

Kävin myös juuri äsken tuossa kaupan puolella hamstraamassa lisää sitä hehkuttamaani vaaleanpunaista yleispuhdistusainetta. Aion tosin lorauttaa sen siihen vanhanmalliseen pulloon sillä minun esteettinen näkemykseni ei kyllä sulata tätä pakkausuudistusta, jonka Method hiljattain tuotteilleen teki. Pilkunviilaaja mikä pilkunviilaaja mutta ainakin tulee puhdasta.

///

Siivouskauppa

Onni Oon